Maito

Liivinmaalla oli lehmiä niin maalla kuin kaupungissa. Maidosta tehtiin piimää, rahkaa, kermaa ja hapankermaa, juustoa ja voita. Tuore maito kuului etenkin lasten ruokavalioon, aikuiset joivat useimmin piimää, koska tuoreen maidon säilyttäminen oli hankalaa. Nykyisen maitotalouden kehittymiseen asti, 1800-luvun lopulle saakka, ei lehmiä lypsetty talvisin.

JUHANNUSJUUSTO (sõir)
23. kesäkuuta juhlitaan Latviassa ja Virossa juhannusta ja kesäpäivän seisausta. Yksi sen pyhän ruokia on juhannusjuusto eli sõir. Se on pyöreä ja keltainen ja symbolisoi aurinkoa sekä viljavuutta. Sitä voi nykyään ostaa ympäri vuoden, mutta monet perheenemännät tekevät itse sitä juustoa ennen pyhiä. Juhannusjuuston valmistamiseksi kuumennetaan suuressa kattilassa käsittelemätöntä maitoa rahkan kanssa. Kun hera erottuu, siivilöidään se pois ja juustomassaa kuumennetaan edelleen voin, kananmunien, suolan ja kuminan kanssa. Kun juusto on muuttunut tasaiseksi ja sitkeäksi, sidotaan se kankaan sisään ja laitetaan painon alle. Sitä syödään jäähdytettynä ja viipaloituna. Kyytipojaksi juodaan juhannusolutta.

RAHKA
Rahka valmistetaan hapatetusta maidosta hitaasti tulella kuumentaen. Perinteisesti sitä syödään hapankerman ja suolan kanssa. Latviassa ruisleipäviipaleelle voidellaan rahkaa ja ripotellaan päälle paahdettuja, hienoksi jauhettuja hampunsiemeniä. Nykyään syödään rahkaa ja silliä perunoiden kera. Se tapa levisi laajemmin 1800-luvulla. Vaikka silli oli tuontitavara, muodostui siitä niin baltiansaksalaiseen, kuin myös virolaiseen ja latvialaiseen keittiöön hyvin suosittu ruoka.

MARJAT MAIDON KERA
Kesäisin ovat metsämarjat erittäin terveellinen ja helposti valmistettava jälkiruoka. Metsämansikat, vadelmat tai mustikat kaadetaan kulhoon, päälle valetaan maitoa tai jogurttia, lisätään hieman sokeria tai hunajaa. Ja jälkiruoka onkin valmis!