Leipä ja piirakat

Ohran ohella kasvoi keskiajallla rukiin osuus niin paljon, että sitä jopa vietiin muualle. Siitä paistettiin juuren avulla nostatettua, tuoksuvaa ja ruokaisaa leipää. Usein kypsennettiin myös ohrasta leipiä ja rieskoja. Vehnäjauhosta leipää tavallinen kansa alkoi tekemään leipää vasta 1800-luvun lopussa, aluksi vain pyhiksi. Kaupungeissa tapa oli tunnettu jo
keskiajalla. Luonnolliseen juureen tehtyä vaaleaa leipää leivottiin tavallisesti karkeaksi jauhetusta kokojyvävehnästä. Pyhien aikaan tehtiin myös erilaisin täyttein piirakoita.

RUISLEIPÄ
Ruisleipä on yksi Liivinmaan oleellisimpia ruoka-aineita, huonoina aikoina lisättiin taikinaan muita jauhoja tai jopa akanoita. Ruisleivät leivottiin entiseen aikaan suuriksi pyöreiksi tai pitkiksi limpuiksi. Jauhot sekoitettiin lämpimään tai kuumaan veteen taikinajuuren kanssa, usein lisättiin kuminoita, nykyään myös maltaita. Hapantuneesta taikinasta leivotut leivät paistetaan puilla lämmitetyssä uunissa korkeassa lämpötilassa. Yhteensä kestää leivänteko kaksi päivää. Pehmeämmästä taikinasta tehdään myös vuokaleipää, jota voi paistaa myös nykyaikaisessa uunissa.

SILAVAPIIRAKAT
Silavapiirakoiden ruokahalua herättävä tuoksu täyttää talot ennen talvipäivän ja kesäpäivänseisausta, Latvian leipomoiden myymälöissä niitä voi nauttia joka päivä. Piirakat paistetaan vehnä- tai ruisjauhosta valmistetusta hiivataikinasta. Ne täytetään pieneksi paloitellulla ja sipulin kanssa paistetulla rasvaisella sianlihalla. Mausteeksi voi lisätä myös kuminoita. Virossa suositut lihapiirakat valmistetaan tavallisesti lihamyllyllä jauhetusta keitetystä tai savustetusta lihasta.

UNIKKOLEIVÄT
Liivinmaalla paistettiin unikkorieskoja pyhien aikaan. Ne valmistettiin karkeasta täysjyväjauhosta, makeaa makua saatiin hunajalla. Nykyään unikkoleipiä tehdään hienosta vehnäjauhosta tehdystä nostatetusta taikinasta. Niiden päälle ripotellaan unikonsiemeniä ja sokeria. Valmiit leivät katetaan paksulla suklaakuorrutuksella.