Vanha-Võromaa (Põlva-, Valga- ja Võromaa)

Vanha-Võromaalla pidetään kunniassa vanhoja tapoja, mutta hyödylliset uudistukset ovat silti tervetulleita. Ennen vanhaan elettiin ruoan hankinnan ja valmistuksen sekä juhlaruokien odotuksen rytmissä. Ruoan tärkeydestä kertovat ruoan vaihtoehtoiset nimitykset kuten hengenpidin ja kehonvahvistus. Nykyään tuntuvat ruoka ja syöminen niin tavalliselta, että ruoat ovat kautta koko Viron enemmän vähemmän samanlaisia. Kuitenkin tunnetaan monia vain Võrumaalle ja laajemmin Etelä-Virolle ominaisia ruokia, joita muualla Virossa ei tunnettu. Esimerkiksi rahka on peräisin Etelä-Virosta, josta se on levinnyt koko Viroon. Rahka- eli raejuustoa sõir on ennen valmistettu vain Setu- ja Võrumaalla sekä Latviassa. Tänään ovat Vanha-Võromaan ja Setumaan raejuuston tekijät yhdistäneet voimansa ja hakevat täällä tehdylle sõir-juustolle Euroopan Unionin suojattua maantieteellistä merkintää SMM. Lihan palvaus saunassa on myös etelävirolainen tapa, joka savusaunatapojen ohella on merkitty Unescon henkisen kulttuuriperinteen luetteloon. Kun tattaria, hamppua ja linssiä on viljelty vain Etelä-Virossa, täällä ovat tavallisia ruokia tattaripuuro, linssi- ja hamppuruoat. Vain Etelä-Virossa on haudutettu kaalia suurimoiden kera paksuksi muhennokseksi. Samoin on keitetty papu- ja hernemuhennosta tamp. Merkittävä säilöntätapa on ollut hapatus, joka on entistä suositumpaa nykyisinkin. Liharuokien ohella on valmistettu veri- ja sisäelinruokia, joita seudun runsaslukuiset naudan- ja lampaankasvattajat nykyisinkin arvostavat.