Läänemaa ja saaret

Länsi-Virossa ovat läpi aikain ruokapöydän kattaneet seudun pellot, ympäröivä meri ja metsät. Tyypillisiä ruokia tänä päivänä Länsi-Virossa ovat ruisleipä, kala, juurekset ja viljat. Seudun tuttuja kalalajeja ovat silakka, kilohaili, ahven, lahna, vimpa, siika, kampela ja nokkahauki. Ruokapöytää rikastuttavat ruoholla ruokittu luomunaudan- ja lampaanliha. Maatalon perheen pöydästä eivät puutu peruna-hapankaalikeitto, klimppikeitto eikä ryynimakkara. Oleellinen osa ruokavaliota ovat säilykkeet, kastikkeet ja erilaiset siirapit.
Aitoja Saarenmaalle tyypillisiä ruokia ovat pannuleipä, savukala sekä muhulainen hapatettu jauhojuoma hapurokk.
Hiidenmaalainen ruoka on kuin riemukas kylä, jossa yksi maku vie aina seuraavaan, kodikkaasta kahvilasta voidaan siirtyä  aitoon kievariin ja tätä kaikkea saattelee mehevä hiidenmaalaispuhe sekä perinteitä kunnioittava ja aito ympäristö. Hiidenmaan kansallisruoaksi mainitaan ohrajauhosta valmistettua palttu veren kanssa ja ilman verta.
Vanhin kastike on silakansuolavesi, jonka nimitys Saarenmaalla ja Hiidenmaalla oli laga. Hiidenmaalla kastikkeeksi keitettiin myös lihansuolavettä, vettä ja ohrajauhoa. Kun tällaista kastiketta täydennettiin rasvalla ja lihapaloilla sen nimitys oli nott. Ruhnun ruotsalaisten pyhä- ja sunnuntairuoka oli klimppikeitto.
Oluenpano on saarilla ja Läänemaalla yleistä. Siellä. missä katajaa kasvaa, on oluen valmistuksessa käytetty katajanoksia.