Kurzeme

Herttua Jacob hallitsi Kurzemen eli Kuurinmaan ja Zemgalen herttuakuntaa  vuosina 1642 -1682. Hänen hallituskaudellaan maassa kehittyi nopeasti laivanrakennus, käynnistyivät ensimmäiset tehtaat ja maataloustuotanto kasvoi. Jacobin laivat veivät tavaraa ulkomaille, valtasivat siirtomaita Tobagossa ja Hambiassa sekä toivat sokeria, kahvia ja mausteita Eurooppaan. Tuona aikana Latviaan tuotiin ensimmäiset perunat, mutta kesti vielä kaksi vuosisataa ennen kuin perunasta tuli haluttu elintarvike.
Rannikkoseuduilla on aina syöty erilaisia meri-, joki- ja järvikalaruokia, kuten savustettua merianturaa, silakkaa, turskaa, lahnaa ja ankeriasta, paistettuja nahkiaisia, suolattua silakkaa, silliä. Erityinen herkku on tuore ja kevyesti suolattu Itämeren lohi. Paistetaan myös hiilloksella kokonaisia kaloja, kuten haukea, forellia, karppia, monnia sekä ahventa. Seudulla vierailevat voivat monin paikoin pyytää ja savustaa itse kalaa.
Kurzemen eli Kuurinmaan  alueen suosittu herkku on Usmajoen nahkiaiset. Niitä tarjotaan keittona, paistettuna tai savustettuna. Kaudesta riippuen tarjolla on ruokia nokkahauesta, kuoreesta ja silakasta sekä ympäri vuoden kilohailista, sillistä ja lohesta.
Rukiista leivotaan ruis-, hapan- ja porkkanaleipää. Ohraa käytetään erilaisiin puuroihin.
Paikalliset emännät opettavat halukkaille paikallisten ruokien valmistusta.
Herkkusuut pääsevät nauttimaan piirakoista, hunajakakusta ja unikonsiemenleivonnaisista, joita leivotaan keskiaikaisten ohjeiden mukaisesti. Jälkiruoaksi tarjotaan sinivatukkapelmeenejä tai ruisleivästä, hunajasta, karpaloista tai puolukoista tehtyä jälkiruokaa makean kastikkeen kera.